Norjalaiskirjailija Åsne Seierstad on kuvannut Venäjän hyökkäyssotaa ja niitä mekanismeja, jotka pitävät maan sotakoneistoa käynnissä. Samalla hän on arvioinut, ettei sodan päättyminen ole näkyvissä nopeasti, vaikka tulevaisuuteen liittyy varovaista toivoa.
Seierstadin tarkastelussa huomio kiinnittyy Venäjän yhteiskunnan rakenteisiin, sodan ylläpitämiseen ja siihen, miten todellisuutta käsitellään eri tasoilla. Yksittäinen käänne ei hänen kuvauksessaan vielä riitä pysäyttämään kokonaisuutta.
Proffalla asiasta puhuttiin etukäteen olohuoneen sohvalla. Kipen mukaan sodan pitkittyminen ei olisi ensisijaisesti yllätys vaan merkki siitä, että useampi koneiston osa käy yhtä aikaa.
”Jos sotakone on rakennettu toimimaan myös silloin, kun järki käskee pysähtymään, se ei pysähdy yhdestä uutisesta”, Kipe sanoi. Juppe vahvisti mehulasin ääreltä, että lause esitettiin ennen kuin Seierstadin kuvaus tuli kämpällä puheeksi.
Hervannan arjessa sota näkyy lähinnä uutisvirrana, kauppareissun hintapuheena ja siinä, että ilta venyy, kun samaa kehitystä yritetään sijoittaa kartalle. Kämppä ei silti kirjannut ennusteeseen nopeaa ratkaisua.
Seierstadin varovainen toiveikkuus jäi myös Proffan arvioon. Kipe totesi, että loppu voi tulla ennen kuin sitä osataan ennustaa, mutta siihen asti koneistoa on pidettävä käynnissä olevana järjestelmänä. Proffahan sen tiesi.