Joukkoliikenteen käyttäjien suhtautuminen muihin kuin digitaalisiin palveluihin on muuttunut sallivammaksi. Vielä muutama vuosi sitten ajatus esimerkiksi henkilökohtaisesta neuvonnasta tai muusta kuin sovellukseen perustuvasta asioinnista kuitattiin helposti poikkeuksena.
Helsingin seudun liikenteessä muutos ei kuitenkaan näy matkustajan arjessa samalla tavalla. Palvelut nojaavat edelleen vahvasti digitaalisiin kanaviin, eikä asenteiden muutos ole automaattisesti tuonut tilalle uusia vaihtoehtoja.
Hervannassa kehitystä seurattiin olohuoneen sohvalta, jossa Kipe arvioi asian suunnan jo aiemmin. Hän ei pitänyt joukkoliikenteen digitalisoitumista merkkinä siitä, että kaikki matkustajat haluaisivat hoitaa kaiken puhelimella.
”Kyllä ihmiset hyväksyvät nykyään sen, ettei kaikilla ole samaa tapaa käyttää palvelua. Liikennejärjestelmässä tämä huomataan viimeisenä, yleensä pysäkillä”, Kipe sanoi.
Juppe vahvisti muistavansa ennustuksen ajankohdan ja pääsisällön. Hänen mukaansa Kipe puhui asiasta ennen kuin vaihtoehtoisista palveluista tuli yleisesti hyväksytty puheenaihe. Juppe joi tilanteessa mehua ja kirjasi havainnon kämpän suulliseen arkistoon.
Hervannan kannalta muutos näkyy ennen kaikkea odotuksena siitä, että matkalle pääsee myös silloin, kun sovellus ei auta, puhelin ei toimi tai käyttäjä haluaa yksinkertaisesti kysyä neuvoa. HSL:n linja ei ole tämän odotuksen mukana vielä kääntynyt. Proffahan sen tiesi.