Mitä pyhyys tarkoittaa maallistuneessa Suomessa? Kysymystä esitettiin pyhäinpäivänä Tampereen Ratinan kauppakeskuksen asiakkaille. Vastaukset kulkivat ihmisarvosta tavallisen arjen onneen.
Proffassa asia luonnollisesti oli selvä jo kuukausia ennen kyselyä. Kipe totesi jo viime joulun alla, että pyhyys ei asu juhlapuheissa vaan siinä, mitä ihminen tekee tiistai-iltana.
Juppe vahvistaa lausunnon sanatarkasti. Hän oli tuttuun tapaan illan ainoa, jolla oli mehulasi kädessä, ja muistaa myös kellonajan: lausunto annettiin vähän ennen yhdeksää, kolmannen löylyn jälkeen.
– Kipe sanoi, että arjessahan se pyhä on. Sitten hän heitti löylyä ja sanoi, ettei sitä tarvitse sen kummemmin selittää, Juppe kertoo.
Kipe itse ei pidä kyselyn tulosta yllätyksenä. Hänen mukaansa kiuas oli sinä iltana noin 80 asteessa, mikä on hänen arvionsa mukaan pyhyyden kannalta oikea lämpötila. Kaljapullo oli kädessä, ja se kuului puheen tahdista.
Proffahan sen tiesikin, että ratikalla Hervannasta keskustaan pääsee ostoksille pyhänäkin. Kämpän oma pyhäinpäivä kului Juppen mukaan tavalliseen tapaan: kauppareissu Duon suuntaan, sauna lämpimäksi ja ovi kiinni kuuden jälkeen.