Hervannan metsissä liikkuu kaksikko, jonka työ on huomata se, mikä tavalliselta ulkoilijalta jää näkemättä. Maastosta löytyy käytettyjä neuloja, lääkepakkauksia ja foliota. Yhtä paikkaa kutsutaan foliomäärän vuoksi jo omalla lempinimellään.
Punatakkiset työntekijät kulkevat polkuja ja polkujen sivuja ja keräävät löydöt turvallisesti talteen. Työ vaatii silmää: moni jäte on pieni ja jää helposti lehtien alle.
Proffassa asia oli tietenkin selvä jo syyskuussa. Kipe kertoi tuolloin parvekkeella, että metsälenkillä kannattaa katsoa jalkoihin eikä vain puiden latvoihin.
Juppe vahvistaa keskustelun. Hänen mukaansa Kipe puhui asiasta mehulasin ja kaljapullon välisessä illan vaiheessa, jolloin muistikuvat ovat vielä tarkkoja ainakin Jupen osalta.
Proffahan sen jo tiesikin, ettei kyse ole roskaamisesta vaan työstä, jota joku tekee hiljaa muiden puolesta. Kipe pitää kaksikon työtä samanarvoisena kuin kiukaan huoltoa: kukaan ei sitä huomaa ennen kuin se jää tekemättä.
Proffan asukkaat aikovat jatkaa iltalenkkejään Hervannan metsissä tuttuun tapaan. Jalkoihin katsotaan nyt hieman tarkemmin.